Ikädiversiteetti voisi helposti parantaa kansantaloutta

Työelämä on kaiken ikäisille. Jopa yli kaksi kolmasosaa 55-64-vuotiaista arvioi pystyvänsä jatkamaan nykyisessä ammatissaan eläkeikään asti.
Työssäkäyvä 55-64-vuotias on 15 000 € tuottavampi yhteiskunnalle varrattuna työttömään samanikäiseen.
Työttömistä työnhakijoista yli 55-vuotiaita on 87 852 eli 25,2 %.
Jos vaikkapa 70 % yli 55-vuotiaista työttömistä työllistyisi, tasapainottaisi se valtion kassaa noin 780 M€/vuosi.

Työttömiä työnhakijoita 289 600 joista yli 55-vuotiaita 74 900 = 26 %.

Yli kaksi kolmasosaa 55-64 -vuotiaista arvioi pystyvänsä jatkamaan nykyisessä ammatissaan eläkeikään asti.
Työssäkäyvä 55-64 -vuotias on 15 000 € tuottavampi yhteiskunnalle varrattuna työttömään samanikäiseen.
Jos esimerkiksi 70 % työttömistä yli 55-vuotiaista saataisiin työllistettyä, tasapainottaisi se valtion kassaa noin 780 M€/vuosi.

Ikäsyrjintä yleistyy jo 45-ikävuoden jälkeen käy ilmi laajasta kyselytutkimuksesta

Rise and Shine –liikkeen toteuttama kyselytutkimus selvitti, ovatko vastaajat kohdanneet ikäsyrjintää rekrytointiprosessissa, työpaikalla tai työllisyyspalveluiden kanssa asioidessa sekä kuinka tyytyväisiä tai tyytymättömiä työnhakijat ovat olleet käyttämiinsä työllisyyspalveluihin.

Viidennes kaikista vastaajista oli kokenut ikäsyrjintää työpaikalla melko/erittäin paljon, joka ilmeni arjessa sivuuttamisena, vähättelynä sekä osaamisen ja kokemuksen arvostuksen puutteena.

Rekrytointiprosesseissa ikäsyrjintää koetaan vielä enemmän. Syrjintäkokemukset lisääntyivät selvästi jo 45 ikävuoden jälkeen ja 55–64-vuotiaista vastaajista jopa puolet kertoi kokeneensa melko/erittäin paljon ikäsyrjintää rekrytointitilanteissa. Hakijaa ei oltu kutsuttu haastatteluun osaamisesta ja kokemuksesta huolimatta, hakemus sivuutettiin iän vuoksi tai hakijaa ei otettu vakavasti.

Työllisyyspalveluissa enemmistö vastaajista ei ollut kokenut ikäsyrjintää. Kuitenkin asiakkaista vain 22 % kertoi olevansa tyytyväinen saamaansa palveluun.

Lataa koko PDF-raportti tästä

Tutkimus kertoo suunnan

Suomen työelämä ja väestörakenne muuttuvat nopeasti. Tutkimusdata osoittaa, että työikäisten määrä vähenee samalla kun eläköityminen kiihtyy ja julkisen talouden paine kasvaa. Ikätasa-arvo, pidemmät työurat ja eri sukupolvien osaamisen hyödyntäminen eivät ole vain työelämäkysymyksiä — ne ovat koko Suomen kilpailukyvyn kannalta ratkaisevia teemoja.

Miten vertaudumme maailmalla?

Millainen tilanne Suomessa sitten kuuluisi olla? Muut pohjoismaat ovat hyviä esimerkkejä, joihin omaa tilannetta voidaan verrata. Jos Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa yli 55-vuotiaiden työllistymistilanne näyttää paremmalta, voidaan se tulkita Suomen rakenteelliseksi ongelmaksi.

Kuinka monta yli 65-vuotiasta sataa 15-64 -vuotiasta kohden.
Ero Suomen ja Tanskan välillä repeämässä 2045. Eli koskee eniten nykyisiä 45-vuotiaita.
Työllisyysaste 60-64, Ruotsi, Suomi, Tanska, Saksa.
Suomi 20 %-yksikköä Ruotsia jäljessä.
Työttömyysasteet 33-44 ja 55-64 pohjoismaat työvoimatutkimuksen (Labor Force Survey) mukaan.
Tanskassa ja Ruotsissa työttömyysaste eri ikäryhmien välillä samankaltainen, mutta Suomessa selkeä ero ja 55-64 -vuotiaat Tanskaa jäljessä 3-4 %.
60–64 -vuotiaiden työllisyysaste Pohjoismaissa ja Virossa.
Naisten osalta tilanne Suomessa miehiä parempi. Miehilläkin EU–tasoa, mutta molemmat merkittävästi jäljessä muita. pohjoismaita.
55-74 -vuotiaiden työllisyysaste pohjoismaissa.
Työllisyysaste Suomessa jäljessä pohjoismaista tasoa.
65-74 -vuotiaiden työllisyysaste pohjoismaissa.
Työllisyysaste Suomessa jäljessä pohjoismaista tasoa.
Työllisten osuus ikäryhmissä 65 – 74 Suomi vs. Japani.
Singapore 55+ ikäryhmittäin.
Noin 20 % korkeampi kuin Suomessa kussakin ikäryhmässä.
Kuinka monta yli 65-vuotiasta sataa 15-64 -vuotiasta kohden.
Ero Suomen ja Tanskan välillä repeämässä 2045. Eli koskee eniten nykyisiä 45-vuotiaita.
Työllisyysaste 60-64, Ruotsi, Suomi, Tanska, Saksa.
Suomi 20 %-yksikköä Ruotsia jäljessä.
Työttömyysasteet 33-44 ja 55-64 pohjoismaat työvoimatutkimuksen (Labor Force Survey) mukaan.
Tanskassa ja Ruotsissa työttömyysaste eri ikäryhmien välillä samankaltainen, mutta Suomessa selkeä ero ja 55-64 -vuotiaat Tanskaa jäljessä 3-4 %.
60–64 -vuotiaiden työllisyysaste Pohjoismaissa ja Virossa.
Naisten osalta tilanne Suomessa miehiä parempi. Miehilläkin EU–tasoa, mutta molemmat merkittävästi jäljessä muita. pohjoismaita.
55-74 -vuotiaiden työllisyysaste pohjoismaissa.
Työllisyysaste Suomessa jäljessä pohjoismaista tasoa.
65-74 -vuotiaiden työllisyysaste pohjoismaissa.
Työllisyysaste Suomessa jäljessä pohjoismaista tasoa.
Työllisten osuus ikäryhmissä 65 – 74 Suomi vs. Japani.
Singapore 55+ ikäryhmittäin.
Noin 20 % korkeampi kuin Suomessa kussakin ikäryhmässä.

Kuinka monta yli 65-vuotiasta sataa 15-64 -vuotiasta kohden.
Ero Suomen ja Tanskan välillä repeämässä 2045. Eli koskee eniten nykyisiä 45-vuotiaita.
Työllisyysaste 60-64, Ruotsi, Suomi, Tanska, Saksa.
Suomi 20 %-yksikköä Ruotsia jäljessä.
Työttömyysasteet 33-44 ja 55-64 pohjoismaat työvoimatutkimuksen (Labor Force Survey) mukaan.
Tanskassa ja Ruotsissa työttömyysaste eri ikäryhmien välillä samankaltainen, mutta Suomessa selkeä ero ja 55-64 -vuotiaat Tanskaa jäljessä 3-4 %.
60–64 -vuotiaiden työllisyysaste Pohjoismaissa ja Virossa.
Naisten osalta tilanne Suomessa miehiä parempi. Miehilläkin EU–tasoa, mutta molemmat merkittävästi jäljessä muita. pohjoismaita.
55-74 -vuotiaiden työllisyysaste pohjoismaissa.
Työllisyysaste Suomessa jäljessä pohjoismaista tasoa.
65-74 -vuotiaiden työllisyysaste pohjoismaissa.
Työllisyysaste Suomessa jäljessä pohjoismaista tasoa.
Työllisten osuus ikäryhmissä 65 – 74 Suomi vs. Japani.
Singapore 55+ ikäryhmittäin.
Noin 20 % korkeampi kuin Suomessa kussakin ikäryhmässä.
Kuinka monta yli 65-vuotiasta sataa 15-64 -vuotiasta kohden.
Ero Suomen ja Tanskan välillä repeämässä 2045. Eli koskee eniten nykyisiä 45-vuotiaita.
Työllisyysaste 60-64, Ruotsi, Suomi, Tanska, Saksa.
Suomi 20 %-yksikköä Ruotsia jäljessä.
Työttömyysasteet 33-44 ja 55-64 pohjoismaat työvoimatutkimuksen (Labor Force Survey) mukaan.
Tanskassa ja Ruotsissa työttömyysaste eri ikäryhmien välillä samankaltainen, mutta Suomessa selkeä ero ja 55-64 -vuotiaat Tanskaa jäljessä 3-4 %.
60–64 -vuotiaiden työllisyysaste Pohjoismaissa ja Virossa.
Naisten osalta tilanne Suomessa miehiä parempi. Miehilläkin EU–tasoa, mutta molemmat merkittävästi jäljessä muita. pohjoismaita.
55-74 -vuotiaiden työllisyysaste pohjoismaissa.
Työllisyysaste Suomessa jäljessä pohjoismaista tasoa.
65-74 -vuotiaiden työllisyysaste pohjoismaissa.
Työllisyysaste Suomessa jäljessä pohjoismaista tasoa.
Työllisten osuus ikäryhmissä 65 – 74 Suomi vs. Japani.
Singapore 55+ ikäryhmittäin.
Noin 20 % korkeampi kuin Suomessa kussakin ikäryhmässä.

Kuinka monta yli 65-vuotiasta sataa 15-64 -vuotiasta kohden.
Ero Suomen ja Tanskan välillä repeämässä 2045. Eli koskee eniten nykyisiä 45-vuotiaita.
Työllisyysaste 60-64, Ruotsi, Suomi, Tanska, Saksa.
Suomi 20 %-yksikköä Ruotsia jäljessä.
Työttömyysasteet 33-44 ja 55-64 pohjoismaat työvoimatutkimuksen (Labor Force Survey) mukaan.
Tanskassa ja Ruotsissa työttömyysaste eri ikäryhmien välillä samankaltainen, mutta Suomessa selkeä ero ja 55-64 -vuotiaat Tanskaa jäljessä 3-4 %.
60–64 -vuotiaiden työllisyysaste Pohjoismaissa ja Virossa.
Naisten osalta tilanne Suomessa miehiä parempi. Miehilläkin EU–tasoa, mutta molemmat merkittävästi jäljessä muita. pohjoismaita.
55-74 -vuotiaiden työllisyysaste pohjoismaissa.
Työllisyysaste Suomessa jäljessä pohjoismaista tasoa.
65-74 -vuotiaiden työllisyysaste pohjoismaissa.
Työllisyysaste Suomessa jäljessä pohjoismaista tasoa.
Työllisten osuus ikäryhmissä 65 – 74 Suomi vs. Japani.
Singapore 55+ ikäryhmittäin.
Noin 20 % korkeampi kuin Suomessa kussakin ikäryhmässä.
Kuinka monta yli 65-vuotiasta sataa 15-64 -vuotiasta kohden.
Ero Suomen ja Tanskan välillä repeämässä 2045. Eli koskee eniten nykyisiä 45-vuotiaita.
Työllisyysaste 60-64, Ruotsi, Suomi, Tanska, Saksa.
Suomi 20 %-yksikköä Ruotsia jäljessä.
Työttömyysasteet 33-44 ja 55-64 pohjoismaat työvoimatutkimuksen (Labor Force Survey) mukaan.
Tanskassa ja Ruotsissa työttömyysaste eri ikäryhmien välillä samankaltainen, mutta Suomessa selkeä ero ja 55-64 -vuotiaat Tanskaa jäljessä 3-4 %.
60–64 -vuotiaiden työllisyysaste Pohjoismaissa ja Virossa.
Naisten osalta tilanne Suomessa miehiä parempi. Miehilläkin EU–tasoa, mutta molemmat merkittävästi jäljessä muita. pohjoismaita.
55-74 -vuotiaiden työllisyysaste pohjoismaissa.
Työllisyysaste Suomessa jäljessä pohjoismaista tasoa.
65-74 -vuotiaiden työllisyysaste pohjoismaissa.
Työllisyysaste Suomessa jäljessä pohjoismaista tasoa.
Työllisten osuus ikäryhmissä 65 – 74 Suomi vs. Japani.
Singapore 55+ ikäryhmittäin.
Noin 20 % korkeampi kuin Suomessa kussakin ikäryhmässä.

Kuinka monta yli 65-vuotiasta sataa 15-64 -vuotiasta kohden.
Ero Suomen ja Tanskan välillä repeämässä 2045. Eli koskee eniten nykyisiä 45-vuotiaita.
Työllisyysaste 60-64, Ruotsi, Suomi, Tanska, Saksa.
Suomi 20 %-yksikköä Ruotsia jäljessä.
Työttömyysasteet 33-44 ja 55-64 pohjoismaat työvoimatutkimuksen (Labor Force Survey) mukaan.
Tanskassa ja Ruotsissa työttömyysaste eri ikäryhmien välillä samankaltainen, mutta Suomessa selkeä ero ja 55-64 -vuotiaat Tanskaa jäljessä 3-4 %.
60–64 -vuotiaiden työllisyysaste Pohjoismaissa ja Virossa.
Naisten osalta tilanne Suomessa miehiä parempi. Miehilläkin EU–tasoa, mutta molemmat merkittävästi jäljessä muita. pohjoismaita.
55-74 -vuotiaiden työllisyysaste pohjoismaissa.
Työllisyysaste Suomessa jäljessä pohjoismaista tasoa.
65-74 -vuotiaiden työllisyysaste pohjoismaissa.
Työllisyysaste Suomessa jäljessä pohjoismaista tasoa.
Työllisten osuus ikäryhmissä 65 – 74 Suomi vs. Japani.
Singapore 55+ ikäryhmittäin.
Noin 20 % korkeampi kuin Suomessa kussakin ikäryhmässä.
Kuinka monta yli 65-vuotiasta sataa 15-64 -vuotiasta kohden.
Ero Suomen ja Tanskan välillä repeämässä 2045. Eli koskee eniten nykyisiä 45-vuotiaita.
Työllisyysaste 60-64, Ruotsi, Suomi, Tanska, Saksa.
Suomi 20 %-yksikköä Ruotsia jäljessä.
Työttömyysasteet 33-44 ja 55-64 pohjoismaat työvoimatutkimuksen (Labor Force Survey) mukaan.
Tanskassa ja Ruotsissa työttömyysaste eri ikäryhmien välillä samankaltainen, mutta Suomessa selkeä ero ja 55-64 -vuotiaat Tanskaa jäljessä 3-4 %.
60–64 -vuotiaiden työllisyysaste Pohjoismaissa ja Virossa.
Naisten osalta tilanne Suomessa miehiä parempi. Miehilläkin EU–tasoa, mutta molemmat merkittävästi jäljessä muita. pohjoismaita.
55-74 -vuotiaiden työllisyysaste pohjoismaissa.
Työllisyysaste Suomessa jäljessä pohjoismaista tasoa.
65-74 -vuotiaiden työllisyysaste pohjoismaissa.
Työllisyysaste Suomessa jäljessä pohjoismaista tasoa.
Työllisten osuus ikäryhmissä 65 – 74 Suomi vs. Japani.
Singapore 55+ ikäryhmittäin.
Noin 20 % korkeampi kuin Suomessa kussakin ikäryhmässä.

Miksi yritysten kannattaisi lisätä ikädiversiteettiä?

Tilastot kertovat, että ikäluokkien välillä on suhteellisen pieniä eroja esimerkiksi motivaatiossa, sitoutumisessa ja luotettavuudessa. Esimerkiksi yli 55-vuotiaiden ikäluokka suoriudu lainkaan heikosti vaan päinvastoin.

Perustuu Ossi Auran ja Eteran aineistoon rakennusteollisuudesta vuodelta 2015. Otos n.10 000 henkilöä.
Tuottavuus kasvaa, kun kokemusta karttuu.
Perustuu Ossi Auran ja Eteran aineistoon rakennusteollisuudesta vuodelta 2015. Otos n. 10 000 henkilöä.
Motivaatio ja sitoutuminen kasvaa iän karttuessa.
55+ työntekijöiden vahvuudet.
Esimerkiksi kunta-alalla yli 50-vuotiaiden työntekijöiden sairaspoissaolot on saatu hyvin hallintaan, eivätkä ne enää eroa merkittävästi muista ikäryhmistä.
Eläkeikää työssäjatkavat ikäryhmittäin.
Itsekoetussa työkyvyssä ei ole merkittäviä eroja eri ikäryhmien välillä!
Perustuu Ossi Auran ja Eteran aineistoon rakennusteollisuudesta vuodelta 2015. Otos n.10 000 henkilöä.
Tuottavuus kasvaa, kun kokemusta karttuu.
Perustuu Ossi Auran ja Eteran aineistoon rakennusteollisuudesta vuodelta 2015. Otos n. 10 000 henkilöä.
Motivaatio ja sitoutuminen kasvaa iän karttuessa.
55+ työntekijöiden vahvuudet.
Esimerkiksi kunta-alalla yli 50-vuotiaiden työntekijöiden sairaspoissaolot on saatu hyvin hallintaan, eivätkä ne enää eroa merkittävästi muista ikäryhmistä.
Eläkeikää työssäjatkavat ikäryhmittäin.
Itsekoetussa työkyvyssä ei ole merkittäviä eroja eri ikäryhmien välillä!
Perustuu Ossi Auran ja Eteran aineistoon rakennusteollisuudesta vuodelta 2015. Otos n.10 000 henkilöä.
Tuottavuus kasvaa, kun kokemusta karttuu.
Perustuu Ossi Auran ja Eteran aineistoon rakennusteollisuudesta vuodelta 2015. Otos n. 10 000 henkilöä.
Motivaatio ja sitoutuminen kasvaa iän karttuessa.
55+ työntekijöiden vahvuudet.
Esimerkiksi kunta-alalla yli 50-vuotiaiden työntekijöiden sairaspoissaolot on saatu hyvin hallintaan, eivätkä ne enää eroa merkittävästi muista ikäryhmistä.
Eläkeikää työssäjatkavat ikäryhmittäin.
Itsekoetussa työkyvyssä ei ole merkittäviä eroja eri ikäryhmien välillä!

Perustuu Ossi Auran ja Eteran aineistoon rakennusteollisuudesta vuodelta 2015. Otos n.10 000 henkilöä.
Tuottavuus kasvaa, kun kokemusta karttuu.
Perustuu Ossi Auran ja Eteran aineistoon rakennusteollisuudesta vuodelta 2015. Otos n. 10 000 henkilöä.
Motivaatio ja sitoutuminen kasvaa iän karttuessa.
55+ työntekijöiden vahvuudet.
Esimerkiksi kunta-alalla yli 50-vuotiaiden työntekijöiden sairaspoissaolot on saatu hyvin hallintaan, eivätkä ne enää eroa merkittävästi muista ikäryhmistä.
Eläkeikää työssäjatkavat ikäryhmittäin.
Itsekoetussa työkyvyssä ei ole merkittäviä eroja eri ikäryhmien välillä!
Perustuu Ossi Auran ja Eteran aineistoon rakennusteollisuudesta vuodelta 2015. Otos n.10 000 henkilöä.
Tuottavuus kasvaa, kun kokemusta karttuu.
Perustuu Ossi Auran ja Eteran aineistoon rakennusteollisuudesta vuodelta 2015. Otos n. 10 000 henkilöä.
Motivaatio ja sitoutuminen kasvaa iän karttuessa.
55+ työntekijöiden vahvuudet.
Esimerkiksi kunta-alalla yli 50-vuotiaiden työntekijöiden sairaspoissaolot on saatu hyvin hallintaan, eivätkä ne enää eroa merkittävästi muista ikäryhmistä.
Eläkeikää työssäjatkavat ikäryhmittäin.
Itsekoetussa työkyvyssä ei ole merkittäviä eroja eri ikäryhmien välillä!
Perustuu Ossi Auran ja Eteran aineistoon rakennusteollisuudesta vuodelta 2015. Otos n.10 000 henkilöä.
Tuottavuus kasvaa, kun kokemusta karttuu.
Perustuu Ossi Auran ja Eteran aineistoon rakennusteollisuudesta vuodelta 2015. Otos n. 10 000 henkilöä.
Motivaatio ja sitoutuminen kasvaa iän karttuessa.
55+ työntekijöiden vahvuudet.
Esimerkiksi kunta-alalla yli 50-vuotiaiden työntekijöiden sairaspoissaolot on saatu hyvin hallintaan, eivätkä ne enää eroa merkittävästi muista ikäryhmistä.
Eläkeikää työssäjatkavat ikäryhmittäin.
Itsekoetussa työkyvyssä ei ole merkittäviä eroja eri ikäryhmien välillä!