Työeläkeyhtiö Ilmarisen Kristiina Halonen toivoo lisää vaihtoehtoja ja luovuutta 55+ työntekijöiden työllistämisessä ja työurien jatkamisess

”Yksi tavoitteistamme täällä Ilmarisessa on, että ihmiset voivat jatkaa mahdollisimman pitkään työelämässä”, Ilmarisen työkykyjohtaja alleviivaa heti haastattelun kärkeen.

Ilmarisessa Halonen vastaa työkykyriskienhallinnan palveluista ja tutkimuksesta sekä ammatillisesta kuntoutuksesta ja työkyvyttömyyseläkkeistä.

Ilmarinen vastaa yli miljoonan ihmisen eläketurvasta.

”Yksi ydintehtäviämme on neuvoa ja valistaa niin yrityksiä kuin niiden työntekijöitä jatkamaan mahdollisimman pitkään työelämässä”, Halonen valottaa.

Samaan hengenvetoon Halonen myöntää, että ratkaisua ikäsyrjintään tai työurien jatkamiseen ei ole helppo löytää.

Tapaamme Halosen kanssa mielenkiintoisena päivänä, koska samaisena lokakuun viimeisänä päivänä on julkaistu työministeri Arto Satosen ja sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen nimittämän entisen työministeri Jari Lindströmin selvitys yli 55-vuotiaiden työllistymisen edistämisestä ja työurien pidentämisestä työvoimapolitiikan keinoin.

Halosen keväällä 2024 kirjoittamassa blogissa on jo samoja havaintoja mitä Lindström on kirjannut raportissaan.

”Yli viisikymppisten työsyrjintä on pahinta myrkkyä”, Halonen kirjoittaa ja jatkaa.

”Suomessa väestörakenne on suuressa muutoksessa. Syntyvät ikäluokat ovat yhä pienempiä, työikäisten suhteellinen määrä vähenee ja vanhempien ikäryhmien osuus kasvaa. Samaan aikaan kun työuria pitäisi pidentää, suomalaisessa työelämässä ikäsyrjitään edelleen yli 55-vuotiaita. Tarvitsemme laajaa asennemuutosta ja monimuotoisuuden tunnistamista työpaikoilla – myös johtamisen pitää muuttua”, Halonen kirjoitti ja havainnoi blogissaan.

Samaa saagaa huutaa Lindströmin tuore väliraportti.

”Me tarvitsemme Suomessa laajaa yhteiskunnallista asennemuutosta yli 55-vuotiaiden arvosta ja mahdollisuuksista työelämässä, jotta saamme konkarit töihin ja jaksamaan työssään. Iästä ei pidä tehdä työllistymisen estettä’, Lindström tiivistää valtioneuvoston sivuilla julkistetusta väliraportissa yhtä suurinta suomalaisen työelämän ongelmaa.

”Me tunnistamme myös, että pitkäaikainen työttömyys johtaa usein mielenterveysongelmiin. Tästä syystä ajaudutaan liian varhaisessa vaiheessa työkyvyttömyyseläkkeelle. Meidän ja yhteiskunnan etu olisi, että työurat jatkuisivat pidempään”, Halonen varoittaa ikäsyrjinnän vähemmän tiedetystä faktasta.

Vahva viesti: ”Ilmarisen tutkimuksen mukaan mitään dramaattista työkyvyn laskua ei +55-vuotiailla ole”

Ilmarisessa julkaistiin keväällä 2024 ’Pitkät työurat -tutkimus’, jossa tunnistettiin keinoja, joilla voidaan edistää työkykyisten ja -haluisten 55+ ja 60+ työntekijöiden pysymistä työelämässä mahdollisimman pitkään.

Tutkimuksen vastaajilla arvio omasta työkyvystä oli parempi kuin yli 55-vuotiailla keskimäärin. Myös yli 60-vuotiaat vastaajat arvioivat oman työkykynsä varsin hyväksi.

”Tulos on vahva viesti työnantajille, jotka pohtivat uskaltaako yli 55-vuotiaita palkata. Mitään dramaattista työkyvyn laskua ei tutkimuksen mukaan näyttäisi tapahtuvan vaan työkyky näyttäisi olevan hyvällä tasolla”, Halonen toteaa.

Suomessa pitäisi kyetä ajattelemaan rohkeasti. Suomi ei pärjää, jos töihin kelpaavat vain kolmi-nelikymppiset.

”Meillä pitäisi olla lisää luovaa ajattelua siitä, miten ihmisiä saadaan työllistymään enemmän ja jopa jatkamaan työuria eläkeiän jälkeen”, Halonen rohkaisee työnantajia.

Myös Lindströmin väliraportissa penätään työelämään uusia ja tuoreita malleja: sääntelyyn joustavuutta, joustoja työaikoihin ja muun muassa rekisterien nykyistä parempaa hyödyntämistä viranomaispalveluissa.

”Myös meidän tutkimuksemme tukee Lindströmin näkemyksiä. Ihmiset haluavat olla työelämässä, mutta toivovat siltä enemmän joustoa. Tämä on myös meillä Ilmarisessa yksi perusteema keskusteluissa asiakkaidemme kanssa”, Halonen jatkaa.

”Tarvitsemme suomalaiseen työelämään lisää keskustelua ja osaamista ikäjohtamisesta, laajaa asennemuutosta sekä syrjintää ehkäisevää rekrytointia."
Halonen tietää, että työpaikoilla on jo myös puhetta jaksamisesta ja työurien jatkamisesta.

”Jokaisessa yhteisössä on tietysti erilaisia tapauksia ja lähtökohtia keskustelulle; mikä on yhteisön ikähaaste yleisesti tai mikä on yksilöiden oma asenne tulevaisuuden työntekemiseen. Edelleen toivon lisää luovaa ja rohkeaa ajattelua kaikkeen ikäsyrjintään osuvaan ajatteluun.”

Halonen on erittäin tyytyväinen Rise and Shinen ja sen kapinakenraali Reetta Rajalan nostattamaan keskusteluun työn tasa-arvosta ja ikäsyrjintään liittyviin kysymyksiin.

”Mitään yksittäistä keinoa ikäsyrjinnän vähentämiseksi ei ole. Tärkein muutosvoima ovat johtamiskäytäntöjen ja toimintatapojen muutokset työpaikoilla. Tarvitsemme suomalaiseen työelämään lisää keskustelua ja osaamista ikäjohtamisesta, laajaa asennemuutosta sekä syrjintää ehkäisevää rekrytointia”, Halonen kirjoittaa blogissaan asennemuutoksen tärkeydestä kohti tasa-arvoisempaa työuraa.


Työeläkeyhtiö Ilmarisen Kristiina Halonen haluaa murtaa myytin 55+ työllistämisessä.
Ikäsyrjitään liittyviä vääristymiä ja turhia ennakkoluuloja:

1) Eläkeputki on poistunut. Myytti elää, että 55+ on jotain kulahtanutta ’kamaa’, jota voidaan tuupata putkeen. Putkea siis ei ole enää?

Vastaus: Työttömyysturvan lisäpäivät, tunnetummin eläkeputki tai työttömyysputki, poistuivat käytöstä vuoden 2023 alusta. Eläkeputken korvaa muutosturvakokonaisuus, joka koskee 55 vuotta täyttäneitä henkilöitä.

2) 55+ työttömyysvakuutusmaksu on pienentynyt.

Vastaus: Vahvistetun lain mukaan työttömyysvakuutusmaksujen yhteismäärä laski merkittävästi vuodelle 2024. Työnantajan keskimääräinen maksu on 0,82 prosenttia palkasta, joka on 0,72 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2023.

3) Jos palkkaat 55+, ja työntekijä jää eläkkeelle, ei tule maksuluokan korotusta.

Vastaus: Työkyvyttömyyseläkkeiden rahoituksen maksuluokkamalli uudistui vuoden 2024 alusta suuremmilla työnantajilla. Uudella maksuluokkamallilla pyritään helpottamaan yli 55-vuotiaiden työllistymistä. Kun työnantaja palkkaa uuteen työsuhteeseen yli 55-vuotiaan henkilön, työnantajalle ei tule maksuluokkavaikutuksia, vaikka työntekijä tulisi työkyvyttömäksi.

4) Työntekijä itse 55+ maksaa korotettua työttömyysetuusmaksua, ei työnantaja.

Vastaus: Vuonna 2024 työntekijän työeläkemaksun maksuprosentti on 53–62-vuotiailla 8,65 prosenttia ja muilla 7,15 prosenttia. Työnantajan maksuosuus on keskimäärin 17,34 prosenttia.

55 Rise and Shine on sitoutunut edistämään neljää tärkeäksi kokemaansa tavoitetta: 1) poistamme yli 55-vuotiaiden työllistymisen esteitä, 2) räjäytämme organisaatioiden vääristyneet käsitykset ja asenteet 55+ työntekijöitä kohtaan, 3) korjaamme organisaatioiden rakenteet ja toimintatavat, jotka vaikeuttavat 55+:ien työllisyyttä ja 4) vastuutamme nykyiset ja tulevat 55+:t kantamaan vastuun omasta työmarkkinakelpoisuudestaan.

55 Rise and Shine –vapaaehtoiset ovat aktiivisia toimijoita ja omien alojensa asiantuntijoita. Kirjoitamme ja tuotamme pääkanaviimme LinkedIn -tilille ja verkkosivuillemme aktiivisesti erilaisia sisältöjä. Tämän jutun kirjoitti vapaaehtoinen Jari Kostiainen.