Työhyvinvoinnin uranuurtaja ISS korostaa yhteisön voimaa

Kun Sari Vainikkala aloitti työhyvinvoinnin parissa, ala oli Suomessa vielä lähes tuntematon.
”Tavallaan kyse oli uraauurtavasta työstä Suomessa. Kun aloitin, tällaisella tittelillä toimivia ihmisiä ei juuri ollut suomalaisessa yritysmaailmassa”, hän kuvaa uransa alkua.

Aluksi työhyvinvointia tarkasteltiin organisaatioissa lähinnä kustannusten kautta. ”Silloinhan usein oli tapana, että jos henkilö ei pystynyt omaan työhönsä, hän jäi kuntoutustuella kotiin odottamaan eläkepäätöstä. Aktiivisia toimenpiteitä ei juuri tehty.” Nyt tilanne on täysin toinen: työhyvinvointia johdetaan strategisesti ja kokonaisvaltaisesti.

Ikäviisas organisaatio

ISS:llä, jossa Vainikkala työskentelee, henkilöstö on hyvin monimuotoinen.
”Meillä on muun muassa kaikenikäisiä ihmisiä – puhumme sisäisesti ikäviisaasta organisaatiosta, kun mietimme ikään ja sukupolviin liittyvää tuen tarvetta. Tunnistamme, että tietyssä iässä samankaltaiset erityistarpeet toistuvat.”

Yrityksessä ikäryhmät onkin jaettu neljään vaiheeseen: nuoret ja vastavalmistuneet, perheelliset, keski-ikäiset sekä ikääntyvät. ”Nuorelle ikäviisaus voi tarkoittaa tukea sisäistämiseen, perheelliselle selkeyttämiseen, keski-ikäiselle uudistumiseen ja ikääntyvälle säilyttämiseen. Katsomme aina koko kuvaa – nämä vaiheet auttavat meitä tunnistamaan yleisiä, ikään liittyviä tarpeita, mutta eivät sulje pois yksilöllisiä ratkaisuja.”

Monimuotoinen työyhteisö

ISS on yksi Suomen suurimmista työnantajista. ”Meillä työskentelee yli 7000 työntekijää. Monimuotoisuus näkyy sukupolvien lisäksi myös meillä työskentelevien kansallisuuksissa, joita on 105. Naisia ja miehiä on suunnilleen fifty-fifty. Lisäksi työllistämme vuosittain yli tuhat osatyökykyistä erilaisiin sovellettuihin tehtäviin.”

Työ ISS:llä on myös vaativaa. ”Esimerkiksi siivous mielletään usein lähinnä pintojen pyyhkimiseksi. Tämä mielikuva elää sitkeästi, vaikka todellisuus on jo pitkään ollut toinen. Nykypäivän siivooja on hygienia- ja hyvinvointiosaaja, jolla on ammattitutkinto ja joka käyttää työssään myös teknologisia apuvälineitä. Työ vaatii jatkuvaa oppimista, sillä välineet, menetelmät ja asiakkaiden odotukset kehittyvät jatkuvasti.”

Osaamisen kehittäminen on siksi tärkeässä roolissa. ”Koulutamme jatkuvasti omaa henkilöstöämme. Meillä on omia ohjelmia insinööreistä tradenomeihin ja vuosittain satoja oppisopimuskoulutuksella opiskelevia.”

Työhyvinvoinnin arki

Vainikkalan mukaan tärkeintä on luoda kulttuuri, jossa jokainen voi olla ”oikean ikäinen” työelämässä. ”Kyllä me näemme arjessa, että meillä kunnioitetaan kaikenikäisiä. Monimuotoisuustyömme ei kuitenkaan ole valmis. Ihmiset vaihtavat paikkaa ja uusia tulee – jokainen erilaisilla ajatuksilla, asenteilla ja taustoilla. Siksi avoin keskustelukulttuuri on ratkaisevan tärkeä.”

Hän painottaa myös yksilön vastuuta. ”On ehkä ollut vallalla ajatus, että kun on kerran saanut tutkinnon, sillä pärjää koko uran ajan. Tämä ei kuitenkaan riitä. Se ei tarkoita, että pitäisi jatkuvasti hankkia uusia tutkintoja, vaan että pysyy tietoisena oman alan kehityksestä.”

Tulevaisuus näyttää valoisalta

Ikääntyvien työllistyminen herättää usein huolta. Vainikkala kuitenkin suhtautuu asiaan optimistisesti: ”Uskon, että kaiken ikäisille osaajille löytyy jatkossakin töitä. Olemme nykyään entistä hyväkuntoisempia, ja oma kokemukseni on, että työelämässä myös arvostetaan kokemusta. Toki teknologinen kehitys voi hetkittäin tuntua haastavalta, mutta asiat tasaantuvat. En ole tämän asian suhteen kovin huolissani.”

Hänen mukaansa tärkeintä on yhteisöllisyys ja aito välittäminen. ”Kun olemme ihminen ihmiselle, asiat yleensä hoituvat.”