Uravalmentaja Hanna Suorannan mielestä yksilön kestävä ammattiura tarvitsee myös vastuullista johtamista

55 Rise and Shine on sitoutunut edistämään neljää tärkeäksi kokemaansa tavoitetta: 1) poistamme yli 55-vuotiaiden työllistymisen esteitä, 2) räjäytämme organisaatioiden vääristyneet käsitykset ja asenteet 55+ työntekijöitä kohtaan, 3) korjaamme organisaatioiden rakenteet ja toimintatavat, jotka vaikeuttavat 55+:ien työllisyyttä ja 4) vastuutamme nykyiset ja tulevat 55+:t kantamaan vastuun omasta työmarkkinakelpoisuudestaan.

55 Rise and Shine -vapaaehtoinen Jari Kostiainen koostaa tämän syksyn aikana viisi erialaista sisältöä yksilön työmarkkinakelpoisuudesta. Syksyn toiseen haastatteluun kutsuttiin uravalmentaja Hanna Suoranta.

Hanna Suoranta on seurannut suurella mielenkiinnolla 55 Rise and Shinen herättämää keskustelua kuluvan vuoden aikana.

Hanna Suorannan oma matka työelämässä kauppatieteiden opiskelun jälkeen on ollut selvän kolmivaiheinen: markkinointia, yleisjohtamista ja lopuksi valmentamista. Tänään kauppatieteiden maisteri valmentaa ihmisiä ja organisaatioita ymmärtämään ja kohtaamaan sekä hallitsemaan työelämän muutoksia.”Olen nykyisessä työssäni kyennyt hyödyntämään kaikkea ennen kokemaani ja oppimaani auttaessani ihmisiä ja organisaatioita kestävän työuran mahdollistamisessa”, AS3:n työuravalmentaja Hanna Suoranta paljastaa.Työttömyys ei ole maailmanloppu edes kokeneelle ammattilaiselle, vaikka se siinä hetkessä siltä saattaa tuntuakin. Työttömyyden kohdatessa Suoranta kannustaa ihmisiä tarkastelemaan omaa osaamistaan laaja-alaisemmin, sillä moni osaaminen on geneeristä eli sitä voi hyödyntää erilaisissa tehtävissä. Hänen mukaansa jokaisella ihmisellä on moninaisia verkostoja. Uusia mahdollisuuksia saattaa löytyä yllättävistäkin paikoista.”

Jutellessa naapurin kanssa tai lasten tai oman harrastuksen kautta voi syntyä yllättäviäkin kontakteja uusiin mahdollisuuksiin. Iso osa töistä menee useinkin eri verkostojen kautta, eivätkä kaikki haut etene lainkaan yleiseen hakuun.”Oma osaaminen on hyvä tunnistaa ja kyetä myös sanoittamaan. Suoranta kehottaa kokenutta osaajaa olemaan ylpeä hankitusta kokemuksestaan ja työhistoriastaan.”Kuulen viikoittain hienoja tarinoita, kun +55-vuotias on ollut paras hakija. Heillä on usein kirjoitettuna hakemus, jossa he perustelevat hyvin osaamisensa suhteessa tehtävään. Lisäksi he ovat osanneet valmistautua haastatteluun. Selkeys omasta osaamisesta ja toiveista yhdistettynä iän tuomaan varmuuteen on vienyt heidät haastatteluun itsevarmoina ja tasavartaisina kumppaneina keskustelemaan työnantajan kanssa: onko tämä oikea duuni minulle?”, Suoranta iloitsee.Hän haluaakin, että narratiivi käsillä olevassa työelämän murroksessa olisi positiivisempi. Valmentaja kuulee uusia rohkeita tarinoita viikoittain. Suoranta toivookin myös +55 -keskusteluun lisää toivoa.Sitä tukevat hänen mukaansa useat eri asiat.”Johtuen väestön ikääntymisestä eläkkeelle jää valtava määrä ihmisiä lähiaikoina. Osaavia ja motivoituneita ammattilaisia tarvitaan. On Suomen menestymisen kannalta aivan kriittistä, että mahdollisimman moni jatkaa työelämässä mahdollisimman pitkään.”Suoranta ei myöskään usko tekoälyn vievän työpaikkoja, vaan päinvastoin.”Korkean osaamisen maissa, kuten Suomessa, työpaikkoja ennustetaan syntyvän enemmän kuin niitä katoaa tekoälyn laajentumisen myötä.”Suorannalla on viesti myös työnantajille: kannattaa tarkastella kriittisesti uskomuksia yli 55-vuotiaista työntekijöistä.”Ihmiset ovat nykyisellään hyvässä kunnossa. Monella on halu jatkaa työuraa jopa eläkeiän jälkeen. Vanhat uskomukset kannattaisi päivittää, koska ne vain vaikeuttavat rakentavaa keskustelua.”

Yksilöllä on myös iso vastuu tulevaisuudestaan. Suorannan mielestä yksilön kehittyminen työssä ei ole pelkästään organisaation asia.”Yksilön rooli omassa kehityksessä on ensiarvoisen tärkeää. On hyvä tunnistaa mitä itse haluaa työuraltaan jatkossa. Mikä on osaamiseni ja mikä työssä motivoi sekä mitä siltä haluaa viiden vuoden päästä” Suoranta kysyy ääneen.Myös työuran lopussa näitä asioita on hyvä pohtia. Välttämättä työntekijä ei haluakaan jatkaa uraansa samoissa tehtävissä hamaan tappiin asti.”Vain yksilö voi olla vastuussa omasta osaamisestaan. Mutta yhteisöjen tehtävänä on mahdollistaa työntekijöidensä työelämätaitojen relevanttius”, kokenut valmentaja jatkaa.Suoranta haluaa painottaa myös ihmisten hyvinvointia. Jatkuva stressi ei ole kenellekään normaalitila.”Töiden lisäksi pitää olla muutakin elämää. Työssä jaksamiselle on elintärkeää osata palautua töistä. Varsinkin tietointensiiviset tehtävät vaativat aivoenergiaa. Tehokas työntekijä ei voi olla loputtomasti äärirajoilla. Terveellinen ravinto, lepo, uni ja säännöllinen liikunta auttavat palautumisessa.”Suoranta pitää 55 Rise and Shinen avaamaa keskustelua työelämän tasa-arvoisuudesta erityisen tärkeänä.”Tämä ei ole yksin kenenkään asia, vaan meidän jokaisen asia.”, Suoranta toteaa.